Ei haittaa, vaikka jalka olikin kipeä, mulla oli hauskaa taas kerran. Nyt tietysti toivoisi, että tästä loppuviikostakin tulisi hauska ilman, että olisi niitä vastoinkäymisiä, mitä oli tossa edellisviikolla. Mutta mä olen voittanut ne, se sai mut hyvälle mielelle. Ja kun kaikelle tehdylle oli selkeä syynsä, se oli hyvä juttu. Enhän mä olisi voinut ottaa niitä blogitekstejä pois, jollei mulla olisi ollut selkeää syytä, miksi sen tekee. Mutta hei, nyt ajatukset pois vanhasta, nyt eletään uutta loppuviikkoa! Taas mä näen tutun lossimiehen, Vuorisen Pertin... Voi vitsi, miten mukavaa se on!